maanantai 27. toukokuuta 2013

Terassielämää


Patjarikko kukkii kohta. Tämä istutusalue olisi kiire saada valmiiksi muidenkin kasvien osalta ennen kuin kukinta alkaa.


Olen intoutunut illan viimeisillä hetkillä lukemaan ammatillisia tekstejä yms. Eikä mulla sen myötä ole oikein mitään sanottavaa. Ajateltavaa toki on! Mutta kaikki vaatii sulattelua.

Pihatyöt ovat viimein edenneet 11 päivän tauon jälkeen. Olipas huippu päivä. Niin hieno ilma ja yritettiin kuluttaa rutkasti aikaa myös taukoihin terassilla. Vielä kun puutarhamyymälään pääsis ja sais puuttuvaa kasvillisuutta kuskattua tontille. Mut tää ei puolison mielestä lukeudu niihin ollenkaan kiireellisiin hommiin.. 

Terassista on tullut olohuone (sori, ei oo kuvia tästä vielä). Mattoa, tyynyjä, leluja, astioita. Haaveilen korista, johon kaikki kengät voisi kerätä. Kalusteet on toistaiseksi sekalaisia vanhoja terassituoleja. Tämä pihan sisustusosio odottaa vielä. Siihen lukeutuvat myös kukkaruukkujen täyttäminen viimein jollain.. Onhan se kiva kun hommat ei lopu 8) 

Iltasella huomattiin että hyttyset ovat nyt saapuneet. Voi harmitus.. mahtaako enää ollakaan näin täydellisiä terassipäiviä.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Hellettä

Koristeomenapuu Makamik kukassa

Toivutaan. Monta juttua meneillään puolikuntoiselle. Palataan siis varsinaisiin asioihin tuonnempana. Tämä isäkuukausi toikin tullessaan yllätyksiä eikä sairaalareissuiltakaan vältytty. Mutta lopulta kaikki on tainnut mennä paremmin kuin olisi itse osannut suunnitellakaan =)

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Pihalta potilaaksi

 Kuvia jälkikäteen...
Niin kuin aioinkin, otin kuopuksen vaunuihin nukkumaan ja lähdin vielä iltamyöhällä kasvimaalle. Hyvät ilmat menee nyt hieman hukkaan, kun siemenet on pääosin vasta tässä vaiheessa (maaliskuussa kylvettyjä ei lasketa - ei tullu mitään). Noo, ens vuonna sitten..
Hakkeiden levityksessä en lopulta päässyt kuin alkuun. Seuraavana päivänä alkoi mahakipuilut ja kohta oltiin sairaalassa ja leikkauksessa. Ja nyt pitäisikin osata ottaa rauhallisesti viikkotolkulla. Hakkeetkin lähtivät seuraavaan osoitteesseen kesken kaiken ja kaikki muutkin hommat seisahtivat. Myös mies sairastui ja siinäpä sitä sitten mun sairaalasta kotiutumisen jälkeen ihmeteltiin, että kuka tässä hoitaa ja ketä. No ainakin on miehelle ollut kunnolla vauvanhoitoa, kun kerran isäkuukaudella ollaan! Ja missä muussa tilanteessa mies saisi kokea sen mitä tuntuu hoitaa vauvaa ja pyörittää arkea myös sairaana. Saipa mies kokea myös sen, miltä tuntuu kuumeisena nousta yöllä pieniä hoitamaan. Onneksi nyt ollaan jo paremmassa vireessä.
Mulla oli sairastelujen välissä muutama vähän poikkeuksellinen päivä. Niistä kirjasin muistiin: "Miesväki sairastaa. Pikkuisen itku- ja raivokohtaukset kuluttaa kaikkien hermoja. Ruoka ei maistu (millonkas se ois..) Mutta mulla on kaikesta huolimatta hyvä vire. Aina kun vaan pienikin sopiva hetki ilmaantuu, niin oon lähdössä hommiin. Saanko vielä mennä hetkeksi? Pärjäättekö? Kiva. Mies on enemmän huoltojoukoissa. Sain iltakahvit terassille. Kyllä meitä nauratti, kun osat ovat hetkeksi vaihtuneet."

Aiemmin julkaistua:

Lisäys edelliseen postaukseen. Vaatteiden lajittelulistasta puuttui "värjättävät".

Hakkeiden levitys jatkuu. Siis täällä on tosiaan haketta ei kuorikatetta. En ole ennättänyt kylvää mitään siemeniä vielä! Kiire niillä varmaan jo olis. Pikkuinen järjestelee siemenpusseja jo valmiiksi. Esikoinen lukee nimiä pussien kyljestä sitä mukaa kun kuopus niitä eteen lappaa ja 3-vee toistaa perässä kaiken kuulemansa. Kerholaisen lempihommaa on nykyisin opetella juttuja ulkoa. Mummot saivat äitienpäivälahjaksi videot, joissa kolmevuotias lausuu runoja =D

Taidan ottaa nuorimmaisen yöunille vaunuihin ja lähteä vielä pihatöihin kun talo hiljenee. Aika haipakkaa. Miesväki sairaana. Kokoajan jonkun täytyy kanniskella vauvelia. Mutta työleirin tahti on  olennaisesti muuttunut sairastelujen myötä. Minä säntään hommiin heti kun sopiva sauma ilmaantuu, mies tarjoilee itakahvit pihalle ja paimentaa katrasta voinnin mukaan. Kiva kokeilla tömmöistäkin välillä. Todettu on myös, että viimeisilläkin voimien rippeillä kannattaa vääntäytyä ulos. Nuorin ei viihdy sisällä yhtään.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Pihakuvia ja vaatevarastojen mylläystä



Siemeniä (ja kulkuväylien hakkeita) vaille valmis kasvimaa - vähän erilainen. Toinen puoli kasvimaasta on istutuslaatikoissa. Kyllä on mummot ja papat taas ihmeissään :)
Kovin on harmaata, multaista ja sotkuista vielä. Mutta tässä on hyvä vertailukuva.. miten kesäkausi etenee..
Kuvan yläreunassa näkyy meidän versio hiekkalaatikosta: Kivillä reunustettu ympyrä.

Lauantaina kävin läpi ulkovaatteita. Tuli valmista. Sain kokonaistaloudellisen äitienpäivälahjan: 2 h lapsivapaata, jonka voi käyttää kotitöihin. Kyllä kannatti. Pohdin johtuiko keskeytysten puuttumisesta vai kohtalaisen hyvästä vireystilasta, että pää pysyi selkeänä, hommat ei rönsyilly ja hallinnantunne pysyi projektin alusta loppuun. Sama jatkunut jo monta päivää, ei tietoakaan mulle tyypillisestä monta rautaa tulessa -meiningistä, jossa aina keikutaan hieman epätoivon rajamailla, että saanko hommat hallintaan vai onko kaaos lopulta pahempi kuin aloittaessa. 

Pohdinnoissani päädyin siihen, että vireystila ei voi olla aivan yksiselitteinen vaikuttaja, koska yleensä (ainakin täällä), jos on enemmän virtaa, on myös enemmän ideoita ja projekteja.  Merkitys näkyy eniten siinä, että pikkutarkka näpertely ja nysväys vähenee, kun vireystila on kohdillaan. Keskeytysten puuttumisella ja sitä kautta keskittymiskyvyn paranemisella, täytyy olla joka tapauksessa suuri vaikutus. 

Muistin taas myös sen neuvon, että jos meinaa olla ongelmia projektien rajauksen kanssa, niin kannattaa rajata joko aika tai paikka. Tänään ei ole niin selvärajaista setvittävää paikkaa, joten homma meinaa hieman levahtaa. Mutta jos laittaisin sitten itselleni kellon kanssa takarajan.


Askareet ovat tänään jatkuneet lasten sisävaatteiden läpikäymisellä:

  • konttiin/keräykseen menevät (täyttävät tällä hetkellä puolet kodinhoitohuoneesta)
  • myytävät tai kavereille annettavat (eniten työllistävä)
  • varastoitavat
  • lainassa olleet palautettavat
  • värjättävät
  • puuttuvat ja kauppalistaan kirjattavat

Olen yrittänyt tuota sammalta viljellä.. melko laihoin tuloksin (vaikka hyvin netistä kyllä oheita löytyy). Saapi nähdä miten tänä kesänä homma etenee. Sitruuna-ajuruoho kuvassa vielä purppurassa värissä (toukokuun alku). Tällä hetkellä sitä ei meinaa mullasta edes erottaa. Tässäkin olisi ainesta vertailukuvaksi.

torstai 9. toukokuuta 2013

Pihan muokkaus vauhdissa

Purppuraomenapuu Makamik löysi paikkansa takapihan kivipihalta.


Monenlaista tuolla pihamaalla on tapahtunut. Sisällä on vain kokkailtu välillä. Kannatti kyllä viihtyä ulkosalla, sillä nyt on harmaata ja sateista. Pyhäpäivä keskellä viikkoa tuli taas oikein tarpeeseen :)


Isännän aamukahvi oikealla ja päiväkahvi vasemmalla =D


Vapun molemminpuolin oli polttopuu-urakkaa. Siitä jatkettiin maansiirtotöillä ja muilla pihanrakennushommilla. Tämä viimeistely on kyllä ihan parasta. Katteet, muutamat istutukset, kasvimaan kylvöt ja kaluste & terassi -osio on vielä edessä.

tiistai 7. toukokuuta 2013

TAIDAN LOPETTAA ;)

Ja nyt se sitten iski - ajatus, että turhaa pähkään ja kirjoittelen. Joku on nämäkin asiat jo ilmaissut varsin kattavasti. Voisin yhtä hyvin lopetella ;) Varsinkin kun isäkuukauden työleirissä ei juuri ole aikaa nappailla valokuvia, saati siirtää niitä koneelle :) Yltiökriittinen puoliso kaiken lisäksi esittää niin painavaa kritiikkiä mun kameralla leikkimistä kohtaan, että saapi kyllä kohta itse lähteä järkkärin hankintaan.. Tässähän ois äitienpäivä soppelisti tulossa.. vink vink.

Mutta asiaan. Tähänpä alle sitten kopsin Lauri Järvilehdon tekstiä Flowsta. Siinäpä vastauksia kaikkiin aikaisempiin flown metsästys -pohdintoihin. Ei ehkä mitään uutta, mutta on se jännä juttu, että kun lukee toisen kirjoittamana kaiken sen minkä on jo arvelutkin tietävänsä, niin siitä saa jotain huikeita ahaa-elämyksiä. Tiedon omaksuminen on tottakai tällä tavalla helppoa, sujuvaa ja palkitsevaa (assimilaatio). Tarvittavat tietorakenteet on jo olemassa, lukemastaan saa silloin enemmän irti.

BTW olen vuosia kiukutellut että mikä mun päässä on vikana kun 
  • haluan keskittyä ja olla rauhassa
  • saada joskus aikaan jotain pysyvämpää kuin siivotun tiskipöydän
  • hoitaa rutiinit asap pois alta, jotta voin tehdä jotain jännempää
  • mielessä pyörivät ja puuroutuvat asiat täytyy aika-ajoin saada listoiksi ja sitten helpottaa
  • en kykene tekemään puuduttavaa rutinihommaa päivästä toiseen edes hyvässä seurassa
  • jne
Ja nyt siihen kopsittuun:

Flow-tila on tila, jossa vallitsee täydellinen keskittyminen käsillä olevaan asiaan. Se on se tila, joka tulee loman toisella viikolla varpaita välimeressä huljutellessa, sydäntä särkevän kaunista musiikkia kuunnellessa ja omaa nukkuvaa lasta tuijotellessa. Kaikki seitsemän huomiokanavaamme ovat silloin kiinnittyneet siihen, mitä olemme tekemässä jopa siinä määrin, että tietoisuus omasta itsestä tai ajasta katoaa. Tuloksena on miellyttävä läsnäolon tunne – tunne siitä, että kaikki vain sujuu.
Flow-tilan saavuttaminen ei ole kuitenkaan huippusprinttereiden tai zen-munkkien yksinoikeus. Kuka tahansa voi päästä arkitoimissaan flow-tilaan ottamalla selkoa omasta ajattelumaailmastaan ja elämästään. Seuraavassa esittelen viisi helppoa niksiä, joilla saa raivattua huomiokanavilleen tilaa niin, että tuloksena on jatkuva flow-tila.

1. Älä tee mitään turhaa
Mieltämme kuormittaa normaalisti kaikenlainen ylimääräinen häläpälä – siivoamattomat sukkalaatikot ja sen sellainen. Monet näistä jutuista osoittautuvat tarkemmassa tarkastelussa sellaisiksi, ettei niitä oikeastaan edes tarvitse tehdä. Ennen kuin siivoat ne ajukopastasi häiritsemästä, ne putkahtavat kuitenkin aika ajoin mieleesi, tukkien näin huomiokanaviasi.
Ensisijaista flow-kokemukselle on keskittyminen – niin elämän päämääränasettelussa kuin päivittäisessä toiminnassakin. Niin pitkään, kun mielessä liikkuu kaikenlaista turhaa häläpälää, on flow-kokemuksen saavuttaminen koko lailla hankalaa. Mielen tahdonvaraiseen tyhjentämiseen kykenevät kuitenkin pääsääntöisesti vain zen-munkit. Mutta onneksi meille tavallisille tallaajillekin on olemassa konstit turhan häläpälän siivoamiseksi.
Erityisen tehokas tapa raivata tilaa on kertoa itselleen, mitä päässä liikkuu. Tämä tapahtuu helpoiten kirjoittamalla. Kirjoita siis ylös kaikki se, mitä sinun pitää huomenna tehdä ja mieti, onko kaikki kirjaamasi oikeasti tärkeää. Jos vain suinkin tohdit, ruksaa listalta yli niin paljon kuin mahdollista.

2. Keskity olennaiseen
Kun olet saanut listasi putsattua niin, että siinä on jäljellä vain olennainen, muodosta mielikuva siitä, kuinka teet kunkin tehtävän siihen täydellisesti keskittyen. Mieti, miten huomiset tehtäväsi voivat sujua parhaimmillaan. Anna mielikuvituksesi lentää – kuvittele käsiesi asentoa, ruumiisi tuntua, makuja, tuoksuja!

Ja kun huomenna ryhdyt toimeen, tee vain yksi asia kerrallaan.
Epäilemättä joku keskeyttää huomenna ajatuksenjuoksusi valistaakseen sinua uuden puertoricolaisen kahvipavun ihanuudesta – mutta kun olet jättänyt tehtävälistallesi vain olennaisen ja muodostanut mielikuvan siitä, miten toimesi parhaillaan sujuvat, löydät itsesi yhä useammin toimiesi keskeltä kepeässä flow-tilassa.

3. Tunne ajatuksesi
Flow-termin lanseeranneen unkarilais-amerikkalaisen psykologi Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow-kokemukselle ovat olennaista tarkkarajaiset päämäärät ja tehtävästä saatava välitön palaute. Tekemisen täytyy siis olla sellaista, että pystyt tunnistamaan milloin olet onnistunut ja milloin et. Tämä on mahdollista ainoastaan, jos tiedät, minkälaisista osakokonaisuuksista tehtävät koostuvat.
Normaalisti aika iso osa toiminnastamme koostuu eteenpäin valuvasta, hahmottomasta puuhastelumössöstä. Usein olemme tietoisia vain niin sanotuista suurista linjoista. Itse toiminta tapahtuu aika orgaanisesti sitä sen kummemmin ajattelematta.
Vasta kun annat toiminnallesi rakenteen, josta olet itse tietoinen, näet kirkkaasti toiminnan tarkkarajaiset päämäärät ja tunnistat myös pienimmistäkin toimista milloin olet onnistunut. Vaikka flow-kokemuksen yhteydessä usein puhutaankin huippu-urheilijoista ja taiteilijoista, voi flow-tilaan päästä minkä tahansa askareen yhteydessä. Jopa tiskaaminen tai roskien vieminen voi johtaa flow-kokemukseen jos olet riittävän valpas tunnistaaksesi miten ne suoritettuasi olet askelen jotakin päämäärääsi lähempänä.
Mieti siis tehtäviäsi tarkastellessasi mitkä tehtävät ovat yksittäisiä toimia, ja mitkä puolestaan koostuvat useammista toimista. Esimerkiksi roskien viemistä on aika vaikeaa jakaa osakokonaisuuksiin, kun taas talon rakentaminen on monimutkainen sarja erilaisia askareita. Henry Fordin sanoin: “Mikään tehtävä ei ole erityisen vaikea kun sen jakaa riittävän pieniin osiin.” Tunne siis tehtäväsi, jotta voit riemuita jokaisesta pienestä onnistumisesta, joka niistä seuraa.

4. Järjestä toimintasi
Tehtävien tunteminen ei yksinomaan riitä. Itse asiassa tehtävien silppuaminen pieniin toiminta-atomeihin saattaa jopa aluksi tuntua ahdistavalta. Näinkö paljon tätä tekemistä olikin?
Jotta puuhastelusälän tulva saadaan suitsettua aisoihin, täytyy tehtävät myös rakenteistaa niin, että pystyt suoriutumaan niistä ilman, että ne alkavat riidellä keskenään ajastasi. Jos et satu olemaan zen-munkki, on tässä likipitäen ainoa järkevä tapa pitää tehtävistä jollakin tavalla kirjaa. Yksi 1900-luvun mullistavista ajanhallintamenetelmistä oli tehtävälista. Andrew Carnegie maksoi 1900-luvun alussa tiettävästi tehtävälistan esitelleelle nokkelikolle eräitä miljoonia – niin riemuissaan hän oli tästä uuden uutukaisesta innovaatiosta.
Jos teet edellisenä iltana listan seuraavana päivänä hoidettavista tehtävistä, on toiminnallasi jo rakenne. Tehtävälistaa monin verroin tehokkaampi tapa rakenteistaa toimintaa on David Allenin kehittämä Getting Things Done -metodi, josta kirjoitin aiemmassa blogimerkinnässä. Allenin metodi perustuu siihen, että koostat päivittäisen tehtävälistan tekemisen sijaan listan, johon kirjaat kaikki asiat, jotka pitää hoitaa, tästä ikuisuuteen. Tehtävät lajitellaan sitten sen mukaan, missä ja mitä käyttäen ne voidaan tehdä. Näin käsilläsi on aina vain nippu sellaisia tehtäviä, jotka voit hoitaa heti.

5. Tee merkityksellisiä asioita
Tärkeintä flow-tilaan pääsemisen kannalta on, että teet jotain merkityksellistä. Tämä ei tarkoita sitä, että jokaisen toimesi tulisi torjua ilmastonmuutos ja poistaa nälänhätä. Toimintaa rakenteistamalla itse asiassa pienen pienetkin arkiaskareet muuttuvat merkityksellisiksi. Mutta tämä on mahdollista vain, jos rakenteistamasi toiminta johtaa pitkällä tähtäimellä lopputuloksiin, jotka käyvät yksiin arvomaailmasi kanssa.
Hyvinvointi nousee siitä, että tekeminen tuottaa tuloksia, jotka käyvät yksiin oman arvomaailman kanssa. Tekemisesi täytyy siis tapahtua viime kädessä oman arvomaailmasi puitteissa. Nyky-yhteiskunnan monisäikeisessä motivaatiokentässä tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Monesti vaikeinta on ylipäätään tietää mitä haluaa. Tässä auttaa tutkailla omaa arvomaailmaa. Mieti, mikä on sinusta hyvää ja oikein – ja minkälainen toiminta johtaa sellaisiin tuloksiin, jotka ovat mielestäsi hyvää ja oikein.
Koska arvot ja päämäärät ovat kuitenkin pohjimmiltaan aika epämääräisiä ja abstrakteja mokkuloita, kannattaa oman kutsumuksen löytämistä lähestyä konkretian tasolla. Kirjoita siis ylös lista kaikesta siitä, mitä haluaisit pystyä tekemään niillä kahdellakymmenellä neljällä tunnilla, jotka sinulla on käytössäsi vuorokaudessa, jos saisit itse päättää ihan kaikesta ajastasi. Listalta voit jättää pois syömisen, nukkumisen ja muut biologiset perustoiminnot – tärkeintä on tunnistaa, mitä erityisesti juuri sinä haluat tehdä.
Pisteytä aktiviteetit yhdestä kolmeen sen mukaan, missä määrin pystyt niitä tekemään juuri nyt. Lopuksi tarkastele kirjoittamaasi listaa ja mieti, mitä sellaisia muutoksia voisit tehdä elämässäsi, jotta joka ikinen aktiviteetti listalla saisi arvosanakseen kolmosen. Sitten kun pääset siihen tulokseen teet nimittäin tarkalleen sitä, mitä haluat. Lopuksi voit pohtia, minkälainen ihminen tekee kaikkea sitä, mitä sinä haluaisit tehdä. Osa aktiviteeteista voi johtaa ammattiin, toiset taas harrastuksiin. Sinänsä on yhdentekevää, mistä rahasi ansaitset siinä vaiheessa kun pystyt toteuttamaan itseäsi täysipainoisesti.
Koska flow-tila seuraa tarkkarajaisesti asetelluista päämääristä, ei sinun tarvitse ottaa juuri nyt lopputiliä epämieluisasta työstä päästäksesi flow-tilaan. Keskeistä on tunnistaa päämäärä, joka mahdollistaa sen, että voit tehdä sitä, mistä pidät. Heti kun saat siitä kiinni, on jokainen toimesi askel kohti tuota päämäärää – siis jo itsessään jotain, joka on välillisesti jotain itsellesi olemuksellista.

Näillä viidellä niksillä pääset siis flow-tilaan:
1) Älä tee mitään turhaa.
2) Keskity olennaiseen.
3) Tunne ajatuksesi: kirjaa eri tehtävien työvaiheet.
4) Rakenteista toimintasi: pidä kirjaa toimistasi.
5) Kirjoita ylös se, mitä todella haluat tehdä.
Seepran loppukommentti: Kaikki tämä oli niin helppoa aikana ennen lapsia. Näin juuri sitä Gradua tehtiin ja flow saavutettiin harva se päivä. Tiedostin ja toteutin ja olisin toki tahtonut jakaa kokemukseni ja löydökseni muillekin. Mutta nyt... Ne lapset! Se puoliso! Se kaikki keskeytysten määrä, mitä vuorokauteen mahtuu.. huoh...

lauantai 4. toukokuuta 2013

Lapsiperheen budjettiloma (ulkomaanmatka numeroina)

 


Mitä sitä tekisikään ilman matkarattaita. Vaikka olis repaleisetkin menopelit, niin TOIMII! Näihin järkättiin paikat tarpeen tullen myös kahdelle. Aivan niin kuin joskus vuosia sitten ekoille pikkuisille. Isompi edess, ja juniori takana vähän korkeammalla...

Huhtikuu on kyllä loistava aika kaupunkilomalle. Kaikkialla on rauhallista. Koko sakki jaksaa niin paljon paremmin kuin kesän helteissä ja ruuhkissa.

Pientä viivettä tuntuu olevan yhdessä ja toisessa asiassa. Mutta tässä nyt näitä lupaamiani numeroita.

Tavoite:
- Kaupunkiloma ilman uima-altaita. Kahvilat, ravintolat, ruokakaupat, vaatekaupat
Toteutus:
- Lapset tahtoo mukaan ja kohde valitaan lopulta halpojen lentojen mukaan. Aiottu Köpis vaihtuu Espanjan Alicanteen. Tehdään selväksi koko sakille että "taa on nyt hieman erilainen loma"
- Kaikki sujuu hienosti. Suorat lennot Oulusta tuntuu käsittämättömän helpolta, vaikka paluu onkin yöllä. Sekin toimii, että skipataan tällä kertaa autonvuokraus määränpäässä ja käytetään julkisia.
- Kaikki etukäteisvalmistelut karttojen tutkimisesta eväiden miettimiseen kannatti..

Kustannukset:
- Suorat lennot Norwegianilla Oulu-Alicante 3 + 2 + 1 yht. 870 € (Yhdellä ruumaan menevällä matkalaukulla ja ilman varattuja istumapaikkoja. Samalle riville päästiin kuitenkin mennen tullen.)
- Majoitus reilu 500 € / 6 yötä. 2 mh huoneisto. Sijainti loistava! Huippu palvelua saatiin kun huoneistoon päästiin heti kun kaupunkiin saavuttiin n klo 10 aikaan ja lähtöpäivänä saatiin olla iltaan asti. Tarkemmin majapaikasta tästä linkistä.
- julkisiin kulkuneuvoihin meni muutama kymppi (lentokenttäkuljetukset + metro-ratikka-ajelut)
- Elämiseen keskimäärin 55 € päivä. Haitari 36-92 €/pv. Kaupasta ostettiin ruuan lisäksi myös luutuja, pesuaineita ja jotain muuta pientä.
- Sitten tietty lisäksi se mitä ostoksiin meni. Lapset ostivat itselleen tuliaisia. Me pyrittiin tekemään vain järkeviä vaateostoksia suunnitellusti ja se toteutui ihan kivasti.

***
Minä ja pienet kotona. Nyt nukkuvat, 3-vee kuumeessa. Kolmannet kahvit tälle päviälle seisoo keittimessä. Lakanapyykki pyörii. Kaksi päivää ulkona kotiarjesta teki varmaan hyvää. Ainakin tuli todettua, että mies pärjää täällä aikas paljon paremmin. Heti on rytmit kohillaan ja ruoka kaikilla lautasella yhtä aikaa. Rutiinit sujuu hallitusti, silti ehtii edistää projekteja ja olla vielä liikenteessäkin asioita hoidellen ja eskarilaisia kuskaillen. Joops joops. Eipä kyllä tullu yllärinä =)